Ulkona

Palaanpa tässä jälleen kerran pihalle. Viime kesän rikkaruohoepisodin jälkeen odotimme vähän helpompaa savottaa tälle kesälle...Ihan samaan savottaan emme päässeetkään, mutta kyllä kiroilua ja kitkemistä silti on riittänyt.

Ruoho kylvettiin toukokuussa ja melko pitkän itämisajan jälkeen se suurimmaksi osaksi lähtikin kasvamaan. Samalla mullasti pisti esiin myös niitä rikkaruohoja! Viime kesänähän jauhosavikka valtasi aluksi koko pihan ja sitä kitkettiin kirjaimellisesti hartiavoimin ylös. Neuvoksi olimme saaneet, että alasleikkuulla se katoaisi, mutta koska se kasvoi paljon nopeammin kuin itse ruoho, ruohonleikkuu ei tullut kyseeseen. Katsoimme parhaaksi ainakin suurimmalta osin kiskoa sitä ylös. Tänä kesänä tuo sama jauhosavikka alkoi sitten pistää mullasta taas esiin. (Multa on siis Kekkilästä ja sitä tuotiin tänä keväänä tänne uusi satsi.) Tällä kertaa olen kitkenyt sitä heti, kun olen kasvua nähnyt, mutta en missään nimessä samalla volyymilla kuin viimeksi. Tällä kertaa ruoho myös kasvoi siinä tahdissa rikkaruohoon nähden, että olemme luottaneet alasleikkuuseen. Mutta...kyllä siellä melko paljon sitä edelleen kasvaa. Lisäksi joukossa on ilmeisesti jotakin toista rikkaruoholajiketta, joka alkaa kasvaa hieman hitaammin kuin jauhosavikka. Tämä laji onkin vaikeammin leikattavissa tai kitkettävissä, koska ensinnäkin se kasvaa pitkin maata, etenkin jos sitä leikkaa ja toiseksi, sillä on aika isot juuret.

Nuo vaaleanvihreät alut ovat jauhosavikkaa..Kuvassa näkyy myös muutama lopputilinottanut tuijamme. Pari keskimmäistä olen kuitenkin saanut hiukan virkoamaan havupuubalsamilla En kyllä tiedä, kannattaako niitä tuon enempää edes yrittää pelastaa..

Näissä kuvissa näkyy, miten valtavaa on rikkaruohon kasvu. Ylempi kuva on otettu pienestä alueesta talomme vierestä, jossa ei viime vuonna ollut vielä ollenkaan multaa. Siihen ei myöskään vielä ole kylvetty ruohoa eikä sitä totta tosiaan ole kasteltu kuin luonnon voimin. Mutta niin vaan kasvaa...Alemmassa kuvassa alue on kitketty toistamiseen. Tässä ilmeisestikin sitä jotakin muuta rikkaruohoa kuin jauhosavikkaa. Vai tunnistaisiko joku tuosta, mitä siinä kasvaa?

Toinen ongelma on koskenut itse ruohon kasvua. Se on nimittäin ollut aika hiljaista joissakin kohdin. Kasteluvettä se on saanut niin, että vesilaitos varmaan kiittää ja kumartaa pitkään, joten ihan emme tiedä missä syy moiseen. Muutamiin kohtiin on kylvetty ruohoa jo lisääkin, mutta ei sekään kovin hyvin ole lähtenyt etenemään. Nyt odottelemme sen osalta siis syksyä ja uutta kylvöä. Jospa luontoäiti auttaisi.

Kolmas pieni ongelma koskee hieman edellistä, sillä jostain kumman luonnonoikusta ruoho näyttää kyllä kasvavan siellä, missä sen ei pitäisi, kuten soralla ja istutusalueilla, joissa on kuitenkin maanpeittokangasta ja koristehaketta...;) Jep, luonto on ihmeitä täynnä. Mutta näillä nyt mennään!Iloisesti tietenkin!


Lopuksi vielä kuva autokatoksesta, jota olemme aina sään ja innon salliessa naputelleet ja maalanneet valmiimmaksi. Rimoitus on vielä hiukan kesken, nurkkalaudat ja ovi puuttuu sekä muutamiin kohtiin maaliia. Kivaa kuitenkin, että monista hommista joku aina valmistuukin.