sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kotimme valaisimet ja haaste!

Valaistus ja valaisimet tulevat blogeissa esille tasaisesti. On kestosuosikkeja, inhokkejakin, on desingvalaisimia ja ikealamppuja. Minä en ole vannoutunut designvalaisimien ystävä, vaikka toki minulla niistäkin suosikit löytyy. Meidän valaisimme ovat päätyneet kotiin syystä tai toisesta. Joskus pelkästä tarpeesta, joskus hintansa takia, joskus kauniin, mielenkiintoisen tai huoneeseen sopivan muotoilun ansiosta. Joissakin huoneissa ei ole vieläkään valaisinta, koska sitä sopivaa ei ole löytynyt. 
Tässä kuitenkin pienimuotoinen kuvakavalkadi kotimme valaisimista.

Olohuone
Olohuoneessa valaisimemme ovat pääasiassa pallonmuotoisia. Ei ehkä alusta asti harkiten, mutta pikkuhiljaa punaista lankaa noudattaen. Olohuoneen korkean tilan puolelta löytyy kaksi Ikean Makros-valaisinta. Niitä on hieman hankala kuvata, koska sattuvat olemaan niin ylhäällä. Tässä linkissä niitä kuitenkin näkyy. Valaisimet näkyvät kivasti ulos isoista ikkunoistamme ja ne heijastavat kauniit kuviot myös seinille.
Olohuoneessa on myös jalkavalaisimia. Sohvan vieressä on valkoinen valaisin, jonka olemme hankkineet vuosia sitten Kodin Ykkösestä. Sinne pitäisi ostaa päivänvalolamppu, jotta se pääsisi myös valaistuna oikeuksiinsa.

 Sohvan toisella puolella lukuvalon virkaa toimittaa Ikean Ranarp -valaisin. Tämä onkin viimeisin lamppuhankintamme. Tämä valaisin on yksi suosikeistani. Erityisesti siinä viehtättävät sen yksityiskohdat.

Televisiohuoneen puolelle etsittiin pitkään sopivaa valaisinta ja joskus kerroinkin tästä onnistuneesta kirpparilöydöstäni. Jostakin olin saanut päähäni hankkia tänne samanlaisen valaisimen, jollainen meillä oli lapsuudenkodissani. Ja innostus olikin suuri, kun sellainen vihdoin tuli kirpparilla vastaan. Vieläpä sopivasti valkoisena ja edulliseen hintaan. Televisiotason päällä on myös pieni pöytävalaisin Pentikin mallistosta. Se ei ehkä enää ole ykkössuosikkini, mutta kelpaa ainakin toistaiseksi tehtäväänsä. Siihen tosin olisi mielessä parikin designvalaisinta.

 Keittiö
 Olohuoneen yhteydessä olevan keittiön ruokapöytää meillä valaisee Kuplat- valaisin. Sen kullansävyinen yksityiskohta mätsää niin olohuoneen sohvapöydän jalkoihin kuin Ikean lattiavalaisimenkin yksityiskohtiin, vaikka en sinänsä ehkä kullan ystävä olekaan.

Portaikko/ aula
 Portaikossa meillä on seinävalaisimet, jotka ovat peruja ensimmäisestä yhteisestä omasta kodistamme. Tarpeen vaatiessa portaita ja aulaa valaisee myös spottivalot. Tällaisia erilaisia ns.kiinteitä valoja löytyy kyllä kaikista muistakin huoneistamme, mutta en niitä nyt tähän lähtenyt luettelemaan.

Makuuhuone


Makuuhuoneessa on jo useassa kuvassa näkyneet lukulamput. Tunnelmavalaistusta lisäävät myös lipaston päällä olevat pöytävalaisimet, jotka niinikään ovat Ikeasta.;)
Lastehuoneissa lamput taas ovat Ikeaa, Muutoa ja Kodin Ykköstä.





Tässäpä siis meidän kodin valaisimet. Näillä mennään, ellei sitten...

Ja jos nyt alkoi kutkuttaa sillä tavalla, että olisi mukavaa esitellä oman kodin valaisimet, niin ei muuta kuin tästä haaste mukaan ja kuvaamaan. Linkki haasteen kylkeen tänne blogiini ja muutama uusi haastettu mukaan, niin homma on selvä. Minä ainakin haluaisin nähdä kaikki teidän kotinne valaisimet kertaheitolla. Erityisesti haastan mukaan kaikki Åblogit!;)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Haaste


Sain jo hetki sitten Eloisat -blogista haasteen, jossa saan kunnian vastata seitsemään kysymykseen. Lämmin kiitos haasteesta! Omassa blogissanihan en ole kovin paljon raotellut verhoja itseeni, ehkä tässä tulee tarpeellinen kurkkaus minuun blogin takana.
 1. Kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa adjektiivia, jotka kuvaavat sinua?
Näiden ei tarvitse olla kuvaavimpia, mutta ekana mieleen tulevat :)
Empaattinen, iloinen, nautiskelija.
 
2. Mitä teet kun haluat oikein hemmotella itseäsi?
Menen yksin saunaan. Ja syön suklaata. Aika perinteistä, mutta toimii.
 
3. Saavutus tai asia, josta vielä haaveilet?
Kauniista puutarhasta ja taidosta hoitaa sitä.
 
4. Teetkö heräteostoksia vai harkitsetko aina tarkaan ostoksesi?
En ehkä heräteostoksia niinkään, mutta kun jotain päätetään ostaa tai hankkia siinä ei useinkaan aikailla. Muistan hyvin, kun saimme ajatuksen auton hankkimisesta. Menimme autokauppaan ja poistuimme sieltä punaisen auton omistajina. Mutta kuten automyyjäkin totesi, se auto oli aivan karkki. ;)
 
5.Yksi tavara, josta et voisi luopua?
Hmm...tarpeen tullen kaikesta voi luopua. Kyse taitaa olla siitä, mitä saa vaihtokaupassa...Mutta vaikeinta se olisi niiden tavaroiden kohdalla, joiden takana on muistoja tai tarinoita. Kuten vaikka olohuoneemme pöytä tai matto. Pöytä on ollut jo lapsuudenkodissani ja matto taas on rakkaan mammani virkkaama.
 
6. Asia, joka ilahduttaa huononakin päivänä?
Lapset. <3

7.Ollako vai eikö olla, ja mitä? 
Olla hyvä toisille. 

Itse haluaisin tietää vastaukset kysymyksiin.
1. Mikä on paras muistosi lapsuudesta?
2. Jos saisit itse päättää naapurisi, kuka siellä asuisi?
3. Pidätkö kukkaron nyörit tiukalla vai meneekö se mikä tuleekin?
4. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
5. Minkälaisen sisustusostoksen tekeminen on kaikkein hankalinta? (Tai vaihtoehtoisesti vaateostoksen?)
6. Millaisia asioita et mistään maailman hinnasta paljastaisi blogissasi?
7. Paras paikka kodissasi?

Ja mukaan haastetaan nämä ihanat blogit:
Toivottavasti lähdette mukaan! :) 

Ps. Alla juttua ruokapöydästämme ja sen vierestä.

Ruokapöydässä

Uuteen nousuun taas! ;) Ongelmat valokuvien kanssa on vihdoinkin selätetty! Toivottavasti tapaamme nyt siis useammin kuin tähän mennessä tätä vuotta!

Ja sitten asiaan....Meidän ruokapöytämme ostettiin heti, kun muutimme tänne uuteen kotiin. Vanha pöytä oli jo aikansa elänyt ja uudelle oli tarvetta. Jostain syystä panostimme kuitenkin enemmän tuolien miettimiseen kuin sopivan pöydän miettimiseen. Ainut kriteeri pöydälle taisikin olla se, että sen piti olla valkoinen. Ja kun sellainen melko edullisesti Ikeasta löytyi, pöytä kannettiin kotiin.

Tuoleja sen sijaan mietimme siis enemmän. Niissäkin vaatimuksena oli valkoinen väri, mutta halusimme niihin myös puunsävyä etenkin, kun olimme jo valinneet ruokapöydän välittömässä läheisyydessä olevan saarakkeen viereen Hayn tuolit, joissa on tammiset jalat. Ja niinpä aika pian ruokapöydän tuoleiksi valikoitui Bo Conceptin London  -tuolit. Niitä ostimme aluksi vain neljä kappaletta, koska halusimme vähän tunnustella, olisivatko tuolit sellaiset, että haluaisimme niitä koko pöydän ympärille. Vai olisiko mahdollista, että puuttuvat pari tuolia olisivatkin jotain ihan muuta mallia. Siitä on aikaa siis reilut puolitoista vuotta ja tässä sitä ilmeisesti edelleen tunnustellaan...


Pöydän ympärillä on myös ihkaensimmäisestä omasta kodistani peräisin oleva puutuoli, jonka olen maalannut mustaksi. Siinä on ihan hyvä istua, vaikka onhan se jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Toisaalta tuoli tuo mieleen aina ne hullut opiskelijavuodet...heh. Toisella puolella pöytää onkin sitten ilmeisesti jonkinasteinen Seiska-kopio. Sitä ostettaessa  desingtuolit eivät olleet mielessä ja hinta ei päätä huimannut. Ei sitä tosin tehnyt myöskään laatu, koska tuolit levahtivat käytössä yksi toisensa jälkeen. Mutta tämä yksi yksilö on yrittänyt pitää tuolisiskojensa puolia. (En ole raaskinut kertoa sille, että se on viime aikoina saanut huonoa palautetta jopa lapsilta).
Listalla nimeltä Tää on nyt hoidettava kuntoon, tämä tuoliasia on aika kärkipäässä. Tuoliasia on kärkipäässä myös sikäli, että terassillekin tarvittaisiin vielä muutama uusi tuoli. Viime kesänähän sinne hankittiin Ikeasta (yllätys) mustat komposiittimuovia olevat tuolit, jotka lunastivat kyllä paikkansa hyvin ja sellaisia on siis pari kappaletta tulossa lisää. Ajattelin kuitenkin iskeä nyt ihan oikeasti (enkä vain suunnitelmissa kuten viime kesänä) kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja ostaa terassille ainakin yhden Kartellin Masters -tuolin ja kesän jälkeen kiikuttaisin sen sitten tänne sisälle (tai miksei jo ennenkin kesää). Mahtaakohan se yhtään istua kokonaisuuteen? Mitä mieltä olette? Mustaa ajattelin itse ensinnäkin terassin takia, mutta toisaalta myös sisälle rikkomaan tuota valkoista linjaa. Vai oletteko te valkoisen kannattajia, jos sisätiloja ajatellaan?

Niin ja entäs se pöytä? Siitähän minun piti puhua! :) Jotenkin tässä on alkanut kutkuttaa ajatus ihan uudesta pöydästä...pukkijaloista ja pöytälevystä, jonka kruunaisi jokin puinen yksityiskohta. Mutta ilmeisesti siihen pitää palata sitten, kun tuoliasia on saatu päätökseen.

ps. Sattuipa somasti! Vepsäläisen mainos tipahti juuri luukkuun. Mastersit olisivat alennuksessa!

torstai 19. helmikuuta 2015

Pakolliset

Auringonsäteet ovat armottomat. Hyvässä ja pahassa. Kaikki näyttää kauniimmalta, kun katsoo vain auringon voimaannuttavaa valoa. Mutta kun menee lähemmäs, tuntuu kuin olisi unohtanut siivota koko talven ajan.

Otin olohuoneesta vielä viimeiset kuvat ennen kuin annoin kevään odotuksen tulvia sisään muutenkin kuin ikkunoista. Ennen kuin keräsin pois vihreät havuoksaiset tyynyni ja taljan sohvalta. Ennen kuin keräsin kynttilät pois pöydältä. Ennen kuin nappasin (joulu!)tähden pois ikkunasta ja ennen kuin pyyhkäisin auringon armottomien säteiden paljastaman pölykerroksen pöydän lasipinnalta.


Kuvia katsellessani  huomasin kuitenkin, että keväthän on jo täällä.

 Pöydällä oli jo ne pakolliset (kevät!)tulppaanit. ;)


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Uuteen nousuun!

Hei te siellä ruudun toisella puolella!

Toivottavasti teitä siellä vielä kuitenkin jokunen on...Blogi on ollut tauolla vähän tahtoen ja vähän enemmän tahtomatta. Ensin oli niitä jo mainittujakin ideanpuutteita ja sitten, kun alkoi tulla muutamia ideoita, olikin teknisiä vaikeuksia valokuvien kanssa. Yritän edelleen saada niitä ratkaistua, mutta päätin näin hiihtoloman kunniaksi lykkiä blogin uuteen nousuun!

Hiihtoloma starttasi käyntiin ihanan vaaleanpunaisesti ystävänpäivänä. Mikäs sen parempaa kuin ihanat pastellisävyt lautasella ja sen ympärillä. Suu makeaksi, nam.
Lomalle ei kai pitäisi suunnitella sen kummempia hommia, mutta minun to do -listalle on kertynyt tavaraa aina pikku jutuista maalausurakkaan asti. Se jääkin sitten nähtäväksi panostanko ihan oikeisiin töihin vai kerätäänkö listalta vain nämä herkuimmat kohdat >
 Tänään sentään sain jo aikaiseksi peitellä tuijarivimme. Vihreät huput yllään tuijarivi alkoikin näyttää sen verran komealta että voi olla, että huput saavat olla tuijien yllä talvet kesät...(vai saako jostain muovituijia...siinä olisi markkinarakoa!) ;)

Näillä herkullisilla eväillä lähdemme siis kipuamaan kohti uutta kukoistusta, uutta kevättä, uutta nousua. Herkullisena yksityiskohtana mainittakoon sekin, että blogille vauhtia lykkii tästä eteenpäin myös liittyminen Turun alueen blogiyhteisöön Åbloggareihin.

ps. villaLuhta löytyy myös instagramista, tervetuloa sinnekin!

lauantai 17. tammikuuta 2015

Viikonloppua!

Å
Siivouspäivän  jälkeen oli hetken ihanan siistiä. Jos olisi ollut valoisampaa, olisin ehkä vaivautunut kaivamaan esille ihan oikean kameran, mutta nyt saa riittää nämä räpsyt. Onneksi viikonloppuun  on kuulunut paljon muutakin kuin siivousta. Eilen paistettiin pitsat, tänään on käyty luistelemassa ja juostu pallon perässä pikkuväen kanssa. Huomenna jatketaan urheilua uintireissulla, mutta nyt sytytetään tuli takkaan ja möllötetään sohvalla. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! 


perjantai 9. tammikuuta 2015

Kysymyksiä

Uusi vuosi, uudet kujeet.
Ei kuulkaas täällä. Ihan on samat nurkat ja sohvatyynyt. Ei ole hankittu keväisiä tulppaaneja pöydälle. Ei ole tehty kollaasia viime vuoden parhaista paloista eikä ennustettu trendejä tälle vuodelle.:)


Ennemminkin täällä on jämähdetty vanhaan. Mietitty, mistä sitä kirjoittaisi ja mistä kohtaa huushollia sitä ei vähään aikaan olisi kuvia napattu. Pohdittu, riittääkö aika ja into. Todettu, että intoa kyllä varmaan olisi, mutta onko aihetta. Aloitettu juttua  ja painettu sitten pitkään ja hartaasti deleteä. Yritetty miettiä, pitäisikö laajentaa aihepiiriä ja todettu sitten, että ei ehkä sittenkään. Kuvia kuraisista kintaista ja kiireellä tehdystä kinkkukiusauksesta...
Mietitty (sisustus)blogeja noin yleensä. Mistä ne aiheensa ammentavat, mikä juttu vetää joissakin blogeissa puoleensa, miksi joihinkin (samoihin) nurkkiin palataan aina uudestaan ja uudestaan? Kerrotaanko eri blogeissa samat jutut vuodesta toiseen? Koska niihin kyllästytään? Mistä minä inspiroidun? Mistä sinä inspiroidut?


 

Ehkä tämä tästä taas suuntansa ja päämääränsä löytää....

Ihanaa viikonloppua kuitenkin kaikille!